http://www.outimakela.com/fi43200]]>Mon, 06 Feb 2012 12:00:01 +0200
Saulin valvojaisia mm. Finlandiatalolla 18.30 alkaen.

Edellisissä valvojaisissa huiskutettiin sinisiä valotikkuja - saas nähdä mitä tänään on luvassa.

Jännitystä ainakin!
]]>Sun, 05 Feb 2012 12:00:01 +0200
Uudellamaalla Café Niinistöjä eri puolilla - katso lähin esimerkiksi täältä.

Liikkeellä on myös liuta vaikuttajia mm. Jyrki Katainen kierroksella Hyvinkäällä klo 11.45.

Lisätietoja]]>Sat, 04 Feb 2012 12:00:01 +0200Verkkouutisissa)

Lapset haaveilevat usein poliisin, astronautin ja lääkärin ammateista. Iän karttuessa tavoitteet muuttuvat; harva 15-vuotias haikailee enää avaruuslennolle.

Valintaan alkaa vaikuttaa omat ja ystävien kiinnostuksen kohteet, mielikuvat työn sisällöstä ja palkasta sekä opiskeluun liittyvät asiat. Vaikka jokaisen tulisi olla vapaa tekemään omat valintansa, on yhteiskunnalla tietty vastuu siitä, minkälaista ja minkä alojen koulutusta on tarjolla. On loogista, että koulutuspaikat ja eri alojen työllisyystilanteet kulkevat käsi kädessä.

Yhteiskunnan ei kannata kouluttaa ketään kortistoon, eikä yksikään nuori sitä toivo. Valitettavasti näin kuitenkin tapahtuu tällä hetkellä. Astronautteja ei Suomessa ole, mutta työttömiä vastavalmistuneita poliiseja kylläkin.

Kun koulutustarjonta ja työelämän tarpeet eivät kohtaa, puhutaan kohtaanto-ongelmasta. Pitkään on ollut tiedossa, että esimerkiksi media-alan koulutusta järjestetään aivan liikaa, kun taas sairaanhoitajia tarvittaisiin jo nyt lisää, vaikkei väestön ikääntyminen ole vielä pahimmillaan. Lapin kaivosbuumia ei ole osattu ennakoida, minkä seurauksena yritykset joutuvat hankkimaan osaavaa työvoimaa ulkomailta.

Samaan aikaan Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ja Opetushallituksen ennakointitietojen mukaan vuosina 2008–2025 työmarkkinoille siirtyy keskimäärin noin 6300 nuorta vähemmän kuin työpaikkoja avautuu. Työvoimasta yleensäkin tulee siis olemaan pulaa.

Nuoren näkökulmasta tilanne on vielä haastavampi. Omat unelmat vetävät yhtäälle, kun taas vanhempien, opinto-ohjaajien ja realismin neuvot toisaalle. Toisille oma tavoite on selvä, mutta kovasta kilpailusta johtuen opiskelupaikan saanti voi lykkääntyä vuosilla. Aloilla, joilla koulutustarjonta on liian suurta, monet nuoret valmistuvat työttömiksi.

Mahdollinen ratkaisu voisi olla joustavoittaa tapaa, jolla eri tutkintoja ja koulutusvaatimuksia tulkitaan. On vain muutamia ammatteja, joissa pätevyys on yksinomaan koulutuksesta kiinni.

Helpotusta tilanteeseen tuo pitkällä aikavälillä tuore koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011–2016, tuttavallisemmin Kesu. Suunnitelmassa rukataan aloituspaikkoja ennakointitietojen pohjalta voimakkaasti. Täysin ei kohtaanto-ongelma tällä kuitenkaan ratkea, sillä ministeriön on otettava huomioon olemassa oleva tarjonta ja toisaalta esimerkiksi nuorten oma motivaatio. Liian jyrkät muutokset ovat haitaksi, eikä kaikille aloille ole halukkaita, vaikka paikkoja lisättäisiin kuinka työmarkkinoiden tarpeen mukaan.

Motivaation suhteen olisi mielestäni peiliin katsomisen paikka: turhia töitä ei ole olemassakaan. Jokaiselta kynnelle kykenevältä olisi hyvä löytyä motivaatio tehdä ja ottaa vastaan töitä. Asennemuutoksen lisäksi tarvitaan enemmän arvostusta "tavallisille" ammateille, eikä vain lääkäreille ja juristeille.

Toisaalta parannettavaa löytyy myös työnantajien puolelta – ennakkoluulot nuoria kohtaan ovat vahvat. Järvenpäässä 27.1. järjestetyt Nuorta työtä messut olivat loistava esimerkki, kuinka nuorten ja työnantajien välistä kuilua voidaan kuroa umpeen.

Lyhyellä aikavälillä nuorisotyöttömyyteen on tarkoitus pureutua yhteiskuntatakuun avulla. Sen myötä jokaiselle alle 25-vuotiaalle työttömälle nuorelle on turvatta työ-, työharjoittelu-, työpaja- tai koulutuspaikka kolmen kuukauden kuluessa työttömyyden alkamisesta. Tällä hetkellä nuoria työttömiä on jo yli 30 000. Tiedetään, että erityisesti nuorilla työttömyys johtaa helposti syrjäytymiseen. Myös tämän takia yhteiskuntatakuu on erittäin tärkeä uudistus.

Yhteiskunnan on oltava reilu. Tämä pätee erityisesti nuorten kohdalla, sillä heillä ei itsellään ole vastaavia mahdollisuuksia vaikuttaa päätöksiin tai omaan elämäänsä kuin muilla kansalaisilla. Muutoksia parempaan suuntaan on onneksi tulossa.

Parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi reilun yhteiskunnan rinnalle tarvitaan vielä reippaita kansalaisia, jotka eivät kaihda työntekoa. Lapsuuden unelmatkin saavuttavat vain ne, jotka ovat valmiita tekemään töitä haaveidensa eteen.]]>Fri, 03 Feb 2012 12:00:01 +0200
Tule mukaan!!!

]]>Thu, 02 Feb 2012 12:00:01 +0200
Uudenmaan liiton sivulta löydät keskustelujen lisäksi uutisia, videoita, valokuvia ja tietoa liiton tulevista tapahtumista. Kerromme maakunnan huomisen suunnittelusta ja polttavista uusmaalaisista puheenaiheista. Nostamme esille omia ja muiden oivalluksia.

Ota osaa, keskustele ja kommentoi. Toivomme myös palautetta liiton sivusta.

Klikkaa ja käy tykkäämässä:
http://www.facebook.com/uudenmaanliitto.]]>Wed, 01 Feb 2012 12:00:01 +0200Verkkouutisissa)

Yksi vakiokysymys presidentinvaalien paneeleissa ja haastatteluissa on koskenut heikentyneitä valtaoikeuksia.

Keskustelussa arvojohtajuus on noussut korkealle, eikä syyttä, kun puhutaan Suomen sisäistä henkisestä ilmapiiristä tai ajankohtaisista asioista. Kun presidentillä on sanottavaa, häntä on totuttu täällä kuuntelemaan. Presidentti ei ole kuitenkaan vain seremoniamestari tai puhuva pää.

Perustuslain mukaan ulkopolitiikan johtaminen yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa kuuluu yhä hänen tehtäviinsä. Ulkopolitiikka on taas entistä useammin myös talous- ja kauppapolitiikkaa.

Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb esitti jo ensimmäisellä kierroksella viestin kaikille ehdokkaille. "Tasavallan presidentin pitää olla Suomen vientitykki numero yksi. Presidentin pitäisi tehdä vienninedistämismatka vähintään joka toinen kuukausi.", Stubb kommentoi Kauppalehdessä 17.1.

Asia on juurikin näin. Suomessa on koko 2000-luku puhuttu kovasti kansainvälisyydestä ja yritysten kansainvälistymisestä. Parannettavaa kuitenkin riittää. Internet-pohjaisille startupeille maiden väliset rajat tai etäisyydet eivät ole niin suuria haasteita. Perinteisemmille yrityksille maiden välisillä suhteilla on yhä iso merkitys.

Monissa raporteissa on tunnistettu maamme suuri potentiaali esimerkiksi luonnonvara-alalla, terveydenhuollossa ja koulutuksessa. Erityisesti kahden viimeisen osalta on vaikea kuvitella potentiaalin toteutumista ilman valtiovallan myötävaikutusta ja määrätietoisia toimia. Maallamme ei ole varaa jättää kiviä kääntämättä suomalaisen työn puolesta.

Uskon, että Sauli Niinistö voisi presidenttinä omaksua aktiivisen roolin vienninedistämisessä. Toimet valtiovarainministerinä sekä Euroopan investointipankin varapääjohtajana ovat tuoneet vankkaa kokemusta talousasioista sekä hyvät suhteet kansainvälisille kentille. Toisaalta juristin tausta on omiaan oikeudellisista kysymyksistä puhuttaessa. Ulkopolitiikka kietoutuu usein sopimusten ympärille.

Vaalikonevastauksien pohjalta on selvää, ettei talous ole itsetarkoitus Niinistölle. Ihmisoikeuksilla ja -arvolla on paikkansa. Tämä näkyy myös ehdokkaan toiminnassa mm. Tukikummit ry:ssä, ehdotuksena nuorten syrjäytymisen ehkäisemistä tukevan työryhmän perustamisesta ja lahjoituksina.

Puhemiehenä toimiessaan Niinistö järkevöitti eduskunnan toimintaa, haki mittavia säästöjä toimintaedellytyksiä kuitenkaan vaarantamatta ja näytti omalla esimerkillään, että perinteistäkin instituutiota on mahdollista uudistaa. Jo kampanjavaiheessa on nähty, että sama aloitteellisuus on yhä tallella. Esimerkiksi Mäntyniemen epävirallisella iltakoululla presidentin ja hallituksen välistä yhteistyötä voitaisiin varmasti jouhevoittaa.

Suomen tasavallan presidentin rooli on aikojen saatossa muuttunut useampaan otteeseen. Niin ovat ajatkin muuttuneet. Presidentillä on tärkeä tehtävä tässä ajassa. Tarvitsemme talouden liikkeet ymmärtävää, itsenäistä ja aloitteellista presidenttiä.]]>Thu, 26 Jan 2012 12:00:01 +0200Yle uutisoi sivuillaan veronmaksajien keskusliiton näkemyksestä, jonka mukaan avioliitolla on liian suuri merkitys verovähennysten saamiseksi. Avoliitossa olevat parit eivät siis voi hyödyntää samoja verovähennyksiä kuin avoliitossa olevat pariskunnat.

Tilastokeskuksen mukaan useampi kuin joka viides suomalaispariskunta elää avoliitossa. Verottajan silmissä avoparit eivät kuitenkaan täytä perheen kriteereitä, ellei parilla ole yhteisiä lapsia. Lapsettomat avoparit eivät siis myöskään saa samoja verovähennyksiä kuin avioliitossa elävät.

Veronmaksajain keskusliitossa verottajan linjaa pidetään turhankin tiukkana.

Mielestäni tässä on epäkohta, jonka suhteen olisi syytä siirtyä nykyaikaan. Jätin asiasta kirjallisen kysymyksen hallituksen vastattavaksi.

Keskustelua aiheesta voi käydä esimerkiksi Verkkouutisten nettisivuilla]]>Sat, 21 Jan 2012 12:00:01 +0200Verkkouutisissa)

Uudenvuoden tinat ovat tänä vuonna harvinaisen sileitä. Vanhan kansan mukaan röpelöt lupaavat rikkauksia – niitä ei ole nyt siis odotettavissa.

Kansainvälisestä finanssikriisistä alkanut taantuma vaikutti vuonna 2010 olevan Suomessa jo takanapäin. Mittavalla elvytyksellä vältimme laajan työttömyyden. Viime vuosi toi kuitenkin mukanaan entisestään kriisiytyneen Kreikan lisäksi Italian, Espanjan ja Portugalin ongelmat, ja epävarmuus lisääntyi. Tästä syystä Suomenkin talous nyt yskii.

Vaikka hallitus päätti keväällä toteuttaa valtiontalouden 2,5 miljardin euron sopeutustoimet etupainoisesti, olemme nyt tilanteessa, jossa myrsky on vasta edessä. Talouskasvun hidastuessa ennustetusta valtion tulot vähenevät.

Samalla väestömme ikääntyy nopeasti, töissä käy yhä pienempi osa väestöstä. Käytännössä hyvinvointiamme joudutaan siis rahoittamaan entistä enemmän velkarahalla. Jokainen meistä tietää, että näin ei voi jatkua.

Mukavia tai helppoja keinoja tilanteen ratkaisemiseksi ei ole - odotettavissa on sekä menoleikkauksia, että veronkorotuksia. Työ on parasta lääkettä ja eri keinoin on pystyttävä turvaamaan suomalaiset työpaikat sekä pitämään työnteko kannattavana ja houkuttelevana. Toimimalla nyt Suomi välttää Kreikan tien.

Yksi esimerkki tähän suuntaan on syksyllä saavutettu raamisopu, joka tuo ennustettavuutta. Päämäärätietoiset toimet talouden tervehdyttämiseksi antavat myös tärkeän signaalin sekä markkinoille että kuluttajille: täällä talous hoidetaan kunnolla. Ikäviä päätöksiä ei kukaan haluaisi tehdä, mutta vaihtoehto on vielä huonompi. Ongelmaa ei saa siirtää tuleville sukupolville.

Suomi on ollut vastaavissa tilanteissa aiemmin. 1990-luvun laman jälkeen Nokia ja IT-ala nostivat maamme jaloilleen. Nytkään emme pelkällä vyönkiristyksellä tule selviämään, vaan myrskyn jälkeen tarvitsemme uutta kasvua. Sitra on koonnut talouselämän vaikuttajia julkaisuunsa Ratkaisujen Suomi esittelemään ehdotuksia tulevaisuuden menestystarinoiksi. Mahdollisuuksia löytyy niin vedestä, metsästä kuin luomustakin – suomalaisesta luonnosta.

Näitä menestystarinoita toteuttamaan tarvitsemme kuitenkin lisää yrittäjyyttä, koulutuksesta on huolehdittava ja kansainvälisyyteen on panostettava.

Kevään ratkaisut on tehtävä uutta kasvua silmällä pitäen. Verotuksessa on huomioitava ostovoima ja kannustavuus. Säästöjä tulisi taas hakea ennen kaikkea hallinnosta ja rakenteita järkeistämällä. Pitkässä juoksussa esimerkiksi kuntauudistus palvelee tätä tarkoitusta.

Kenties kesän kynnyksellä tällaiset kirjoitukset ovat varjo vain. Silloin myös uudenvuoden tinat voidaan valaa uudestaan röpelöisinä. Toistaiseksi meidän on kuitenkin tehtävä töitä, tehtävä töitä kriisin selättämiseksi ja talouden tervehdyttämiseksi - sisukkaasti, niin kuin vain suomalaiset osaavat.]]>Sat, 14 Jan 2012 12:00:01 +0200
Aukioloajat ovat:
perjantaina klo 15-18 ja
lauantaina klo 14-17.

Sauli Niinistö on itse paikalla lauantaina klo 15.30-16.

Tervetuloa!]]>Fri, 13 Jan 2012 12:00:01 +0200loppukirin aika!

Kotimaiset ennakkoäänestyspaikat löydät täältä

Ulkomaan äänestyspaikat voit tarkistaa täältä

Muistathan, että ulkomailla voit äänestää vain lauantaihin 14.1. asti.]]>Wed, 11 Jan 2012 12:00:01 +0200
Nurmijärvellä nuorisovaltuusto on toiminut jo pitkään ja aktiivisesti. Tsemppaamisen paikka on silti aina se, etteivät elimet muutu paperitiikereiksi vaan säilyvät vuorovaikutteisina ja toimivina.

Nurmijärven nuorisovaltuusto on osaltaan otaanut ohjat käsiin ja kutsui nyt jo toista kertaa luottamushenkilöitä ja virkamiehiä keskustelutilaisuuteen.

Porukassa on ytyä ja mukava huomata miten yhteiskunnallinen vaikuttaminen kiinnostaa ja innostaa nuoria kun he pääsevät sitä luontevalla tavalla tekemään.

Kiitos mukavasta ja hyödyllisestä illasta!

]]>Tue, 10 Jan 2012 12:00:01 +0200täältä ja piipahda kupposelle.

Vihtijärven Ylisepässä pidettiin ehkäpä Suomen tunnelmallisinta Café Niinistöä. Lähiseutujen väkeä kerääntyi tuvan täydeltä porisemaan maailman menosta. Juttua olisi riittänyt vielä aukioloajan jälkeenkin - elämme mielenkiintoisia aikoja.

]]>Sat, 07 Jan 2012 12:00:01 +0200Verkkouutisten blogissa)

Suomea pidetään yhtenä johtavista korkean teknologian maista. Luotettavaa insinööriosaamista löytyy roppakaupalla Nokiasta satelliitteihin. Kuitenkin olemme useana talvena ottaneet takapakkia luonnonvoimien iskiessä.

Tapani- ja Hannu-myrskyt jättivät sadattuhannet ilman sähköä keskellä joululomaa. Pahimmillaan katkot venyivät viikon mittaisiksi. Tilanne ei ole mitenkään uusi; vuoden 2001 Janika-myrsky oli laajuudeltaan vastaava. Nyt kun tilanne alkaa palata normaaliksi, on pohdittava, kuinka voisimme välttyä vastaavalta jatkossa.

2000-luvun alun myrskyjen jälkeen ministeriöissä tehtiin laaja selvitys kokemuksista ja johtopäätöksistä. Tuhot ja tilanne oli hyvin samanlainen kuin nyt joulun jälkeen. Sähkökatkot olivat laajat, hätäkeskukset ruuhkautuivat ja viranomaisten viestinnässä oli ongelmia. Raportissa todetaan, että lauha talvi helpotti toimenpiteitä ja tilannetta ratkaisevalla tavalla. Vaikka raportti on hyvä, on huolestuttavaa, että kymmenen vuotta myöhemmin myrskytuhot ovat vain pahentuneet.

Kyse ei ole tietämättömyydestä – jokainen ymmärtää, että myrskyjä tulee jatkossakin. Ne voivat olla kenties jopa entistä voimakkaampia ilmastonmuutoksen myötä. Yksi syyttävä sormi osoittaa sähköyhtiöiden suuntaan.

Valtionomisteisella Fortumilla oli pahimmillaan kolmasosa - yli 190 000 - asiakkaistaan ilman sähköä. Yhtiön asiakaspalvelu ruuhkautui, eikä tieto kulkenut koteihin. Tähän puuttui jo elinkeinoministeri Häkämieskin. Tiedottamisongelmia vastaan ei voi juurikaan puolustautua. Olennaisempaa on, että näin mittavat katkot olivat ylipäätään mahdollisia.

Suomessa on ilmassa kulkevaa, myrskyille altista sähköverkkoa noin 300 000 km. Vain reilut 27 prosenttia, 100 000 km, kokonaisverkosta on maakaapelia. Tästäkin suuri osa on isoimmissa kaupungeissa. Hallitus selvittää nyt, kuinka maakaapelointia voitaisiin nopeuttaa. Kyse ei ole pienestä operaatiosta: 100 prosentin kaapelointiasteen saavuttaminen vaatii lähes 20 miljardin euron investoinnit.

Osittain sähköjohtojen uusiminen on edessä joka tapauksessa niiden kuluessa. Asiaa on hyvä tarkastella laajemminkin: verkkoa kehitettäessä on jo valmistauduttava älykkäiden sähköverkkojen käyttöönottoon.

Tällaisissa verkoissa myös sähkön pien- ja omatuotanto olisi entistä järkevämpi vaihtoehto. Aurinkopaneelien ja pienten tuulimyllyjen sähköä olisi mahdollista myydä verkkoon silloin kun sitä ei itse tarvitse. Lisäksi vaihtoehtoisten energianlähteiden lisääntyminen vahvistaisi kriisivalmiutta. Entistä harvemmasta talosta löytyy esimerkiksi enää tulisijaa, jolla lämmityksen voisi hoitaa sähkökatkon sattuessa.

Tapani- ja Hannu-myrskyt saavat toivottavasti vihdoin muutoksia aikaan, niin että jatkossa olemme entistä paremmin varautuneita poikkeustilanteita varten.

Myrskyt myös näyttivät jälleen yhteistyön ja yhteisöllisyyden arvon. Haja-asutusalueilla naapurin aggregaatista riitti sähköä muillekin. Vastaavanlaista tsemppihenkeä me kaikki tulemme tarvitsemaan, kun keväällä kohtaamme mitä todennäköisimmin talouden myrskyt.]]>Wed, 04 Jan 2012 12:00:01 +0200
Huomio kiinnittyi toiseksi viimeiseen sivuun, jossa käydään läpi presidentin tehtävät. Hyvä muistutus siitä minkälaisia odotuksia tulevalle presidentille on sopivaa asettaa.

]]>Mon, 02 Jan 2012 12:00:01 +0200
Menneestä vuodesta voi oppia että muutoksia - suuriakin tapahtuu ja ne ovat osin jopa väistämättömiä. Nyt jos koskaan kysytään vastuunkantajien perään. Tarvitaan myös rohkeutta ja kykyä tehdä asioita tarkoituksenmukaisemmin.

Vuoden kohokohtia tulevat olemaan vaalit - sekä presidentin- että kuntavaalit. Myös kuntauudistukselta odotan paljon. Toivottavaa on, että myös metropoliasioissa päästään vuoden aikana etenemään.

Henkilökohtaisesti tavoitteet ovat perinteisesti ajanhallinnassa ja liikunnassa - vuorossa olisi kymmenes maraton.



Menestyksekästä ja onnellista vuotta 2012 kaikille!]]>Sun, 01 Jan 2012 12:00:01 +0200



Aamuyöstä siitä sitten pääsi jo viiltämään lämpimäisviipaleen.

Pukkikin löysi lopulta perille kun oikein jaksettiin odottaa.


Ja vihdoin ja viimein kun hässäkkä oli ohi, oli mahdollisuus tehdä sitä mikä on joulussa parasta - eli lueskella kirjaa joulukuusen tuoksussa ja napostella herkkuja.



Ihanaa joulunaikaa kaikille ja kiitos paljon muistamisista!]]>Sat, 24 Dec 2011 12:00:01 +0200
Viime hallituskauden suuria tekoja oli metropolipolitiikan käynnistäminen. Pääkaupunkiseudun ja laajemmin koko Uudenmaan erityishaasteet huomioitiin ensimmäistä kertaa kokonaisuutena metropoliselonteossa. Nyt kuntauudistuksen adventtina on hyvä hetki jatkaa keskustelua maamme veturin tulevaisuudesta.

Ensimmäiseksi on syytä huomioida ero metropolipolitiikan – toiminnan - ja metropolihallinnon – rakenteiden - välillä. Vahvalla politiikalla edistetään alueen kasvua – hallinto puolestaan on byrokratian porras.

Toimenpiteiden osalta kuntapäättäjät ovat melko hyvässä yhteisymmärryksessä. Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) koordinointi on tarpeen. Vahvistamalla aiesopimuksia hallitusohjelman mukaisesti on tällä saralla syytä odottaa entistä enemmän. Monin paikoin yhteistyö toimii hyvin myös vapaaehtoiselta pohjalta. Ja näin pitää ollakin – ihmiset eivät arjessaan suuresti pohdi kuntarajojen sijaintia.

Kuntauudistuksen myötä kuntaliitoksia syntyy myös metropolialueella. Odotettavissa on, että näin metropolitiikan harjoittaminen virtaviivaistuu. Mutta miten tämä vaikuttaa metropolihallintoon? Loogisesti ajateltuna pienempi määrä toimijoita pärjää kevyemmällä rakenteella. Näin ollen kannatan Uudenmaan liiton valjastamista metropoliyhteistyön alustaksi, sen sijaan että perustettaisiin uusia byrokratiatasoja hallinnolle.

Edellisellä hallituskaudella metropolialueella tapahtui paljon. Vuoden alusta Itä-Uudenmaan ja Uudenmaan liitot yhdistyivät tiivistäen maakuntatason toimintaa. Myös Keski-Uudenmaan KUUMA- seutukunnan toiminta laajentui ja kuuden kunnan sijaan kehyskuntien yhteistyö kattaa nyt 10 kuntaa. Myös aluehallinnon myötä syntyneet Avit ja Elyt ovat muuttaneet palveluverkostoa ja kenttää uuteen uskoon.

Hallintoa on silti edelleen metropolissa enemmän kuin tarpeeksi. Kehittämistä voisi jatkaa liittämällä elinkeino-, liikenne- ja ympäristötoimintaa maakuntahallintoon. Tällainen visio löytyy myös Sitran ja maakuntajohtajien syksyisestä keskustelualoitteesta.

Keskittämällä aidosti kuntarajat ylittävät teemat maakuntaliittoon saadaan metropolipolitiikkaankin potkua. Yhteisesti on syytä pohtia jo mainittuja MALY-asioita ja elinkeinoelämää, sekä työvoima- ja koulutustoimintaa, maahanmuuttoa ja erikoisterveydenhuoltoa. Samalla useista erillisistä kuntayhtymistä ja seudullisista himmeleistä voitaisiin päästä eroon.

Kuntien liikelaitosten tehtäviä voitaisiin myös nykyistä enemmän hoitaa markkinaehtoisesti. Tähän suuntaan meitä on joka tapauksessa viemässä EU:n kilpailuneutraliteettia koskeva direktiivi.

Vuosi sitten metropolikeskustelu kävi vuolaana. Nyt kun kuntauudistuksen ensimmäinen selvitysvaihe valmistuu vuoden alusta, on oiva tilaisuus pistää metropolikeskusteluun jälleen vauhtia. Kun puhutaan metropolista, puhutaan koko Suomen taloudellisesta veturista. Ei ole yhdentekevää, minkälaista politiikkaa täällä harjoitetaan, ja minkälaisissa rakenteissa. Itse toivon mahdollisimman kevyttä byrokratiaa.]]>Tue, 20 Dec 2011 12:00:01 +0200
]]>Thu, 15 Dec 2011 12:00:01 +0200
Tanskassa kansainväliseen operaatioon osallistuneelle veteraanistatus on itsestään selvä ja valtio osoittaa näin kunniotusta ja arvostusta heidän tekemälleen työlle.

Aiheesta tekemämme kirjallisen kysymyksen vastauksessa ministerit Wallin ja Guzenina-Richardson vetoavat juuri asetettuun sotlastapaturma-asioiden neuvottelukuntaan.

Toivottavaa on, että selvitystyö ei ole vain keino haudata asia byrokratian rattaisiin. Suomalaiset rauhanturvaajat tekevät päivittäin työtä vaarallisissa ja haasteellisissa operaatioissa. Heidän turvansa ja arvostuksensa ei saa olla muita rauhanturvamaita heikompi.

Selvitysten sijaan tarvittaisiin korjaus tilanteeseen.]]>Sun, 11 Dec 2011 12:00:01 +0200


Sauli itse tavattavissa 12.12. klo 13.45.
Aikataulut ja paikat löytyvät tarkemmin täältä]]>Sat, 10 Dec 2011 12:00:01 +0200


Sinikan taitavissa käsissä syntyivät myös kampaus ja meikki. Täyden palvelun ammattilainen, jonka löytää arkisin Nurmijärven Kukkataikureiden tiskin takaa.



Laahuksen kiinnitystä myöden pukuun oli kätketty erilaisia nerokkaita ja käyttöä helpottavia yksityiskohtia.

]]>Tue, 06 Dec 2011 12:00:01 +0200
]]>Sun, 04 Dec 2011 12:00:01 +0200
Suomen kannalta metsien hiilinielulaskenta on yksi keskeisiä ongelmakohtia.

Olemme ilmastoasioissa vastuullisesti toimiva maa, joka haluaa kantaa vastuunsa tulevaisuudesta.

Emme kuitenkaan voi sallia laskentamallia, jossa hyvä metsänhoitomme kääntyisi meitä vastaan ja tulkittaisiin ilmastopäästöksi.

Suomen metsistä - vihreästä keuhkostamme on pidetty hyvää huolta ja käytämme metsiämme vastuullisesti. Laskentamallin tulee mahdollistaa kestävästi hoidettujen metsien käyttö myös jatkossa.

Toivon edustajiltamme asennetta ja tiukkuutta neuvotella Suomen yhteisen edun puolesta Durbanissa.]]>Thu, 01 Dec 2011 12:00:01 +0200
Leuto sää houkutteli paikaille jopa 3200 osallistujaa. Ilahduttavasti myös nuorempaa väkeä. Toivottavasti savuntuoksun lisäksi mukaan tarttui kipinä eräharrastukseen.

Tilaisuuden suojelijana toimi Sauli Niinistö.
]]>Sun, 27 Nov 2011 12:00:01 +0200