Tällä palstalla pidän päiväkirjaa, vastaan saamiini kysymyksiin ja julkaisen esittämäni puheet. Kirjoitan aiheista, jotka koskettavat politiikan lisäksi myös yksityiselämääni.
 |
|
| Ensi vuosi kehystykseen 31. Toukokuuta 2010 |
 |
| Vuoden 2011 talousarvion kehystäminen alkoi Nurmijärvellä. Monitaajamaiselle, kasvavalle ja kehittyvälle kunnalle raami on ahdas, vaikka sitä miten päin asettelisi. Rakenteellisia uudistuksia ja tuottavuutta parantavia toimintatapoja on turha odottaa tipahtavan taivaalta. Niitä on sinnikkästi etsittävä - oman kuntamme lähtökohdista. Meistä poikkeuksellisen tekee se, että palvelutarve on suuri ikähaitarin molemmissa päissä. Käsipareja tarvitaan huikea määrä ja kustannukset ovat sen mukaiset. Tämä vuosi on kuitenkin siinämäärin kipeä ja rankka etenkin henkilöstön osalta, että ensi vuodelle ratkaisut on löydyttävä muualta. Helsiki on lähtenyt jo karsimaan investointeja. On varmasti myös meillä syytä siirtä suurennuslasia sille momentille. Kirjoita kommentti tai vastine »» | |
| Onko Jutalta mennyt sanssi ohi? 28. Toukokuuta 2010 |
|
| Jutta Urpilainen yritti vakuuttaa kuulioita aamulla radiossa siitä, että hallitus olisi vitkutellut nuorisotyöttömyyden edessä ja peräänkuulutti porkkanarahaa nuorten työllistämiseen. Ei voi kuin ihmetellä missä oppositiojohtaja on piileskellyt sillä välin kun hallitus on toiminut. Tämän kuun alussa hallitus julkisti uuden työllistämis- ja työllistymistukimuodon, Sanssi-kortin. Sanssi-kortilla työnantajalla on mahdollisuus saada nuoren työllistämiseen tukea 550 euroa kuussa 10 kuukauden ajan. Ja muistin virkistykseksi: hallituksen ensimmäinen lisätalousarviokin keskittyi nimenomaan nuorten työllistämis- ja koulutustoimiin. Lisärahaa myönnettiin 31 735 000 euroa, jolla noin 15 000 nuorta työllistyy, pääsee koulutukseen tai työllistämistoimenpiteiden pariin. Kirjoita kommentti tai vastine »» | |
| Vielä ehtii "disainaamaan" 27. Toukokuuta 2010 |
|
| Helsinki on vuoden muotoilupääkaupunki vuonna 2012. Hankkeen valmistelu on aloitettu ideointiriihellä, johon voi osallistua täällä Mitä sinä toivoisit muotoilupääkaupunkivuoden tuovan paitsi Helsingille, ehkäpä laajemminkin koko Uudellemaalle? Kirjoita kommentti tai vastine »» | |
| Ehdokaspaneeli Uudellamaalla 25. Toukokuuta 2010 |
|
| Kokoomuksen puoluekokouksessa Jyväskylässä käydään jälleen mielenkiintoista kisaa varapuheenjohtajapaikoista ja puoluevaltuuston puheenjohtajuudesta. Kisassa on komea kööri sekä konkareita, että uusia yrittäjiä. Uudenmaan paneeliin ehtivät paikalle varapuheenjohtajaehdokkaista (vasemmalta) Sofia Vikman, Henna Virkkunen, Tapani Mäkinen ja Sampsa Kataja. Rivistöstä puuttui Anne-Mari Virolainen Puoluevaltuuston puheenjohtajuudesta kisaavat Ladyt kuvassa oikealla: Laura Räty ja Sari Rautio. Kirjoita kommentti tai vastine »» | |
| Muutosta ilmassa 22. Toukokuuta 2010 |
|
| Nyt on aika puhua vihreän eri sävyistä - ja konkreettisesti! Dipolin aamupäivässä ministerit näyttivät miten vihreän eri sävyt ovat kevään myötä ruvenneet kukoistamaan. Ja iltapäivällä luonto konkretisoi jälleen, että ympäristöasiat koskevat kaikkia ja vihreän eri sävyt ovat osa meidän kaikkien elämää. Kirjoita kommentti tai vastine »» | |
| Kulttuuripuhetta 19. Toukokuuta 2010 |
|
| Eduskunta käsitteli tänään valtioneuvoston selontekoa kulttuurin tulevaisuudesta. Asiakirja, joka kaikkien alaan liittyvien on hyvä plärätä läpi. Mielenkiintoisia ja tärkeitä huomioita tuotiin esiin useita, kuten maakuntahallinnon uusi rooli kulttuurikentällä. Muutama seikka jäi kuitenkin askarruttamaan: - Miksi taiteen perusopetuksen osalta ei oltu laadittu toimenpidesuositusta? - Olisiko jatkossa syytä arvioida joissain asioissa myös toimenpiteiden kulttuurivaikutuksia (mm. taloudellisten ja ympäristövaikutusten ohella)? - Mitä voidaan tehdä edellisen hallituksen onnettomalle luokkaretkipäätökselle, joka on selvästi köyhdyttänyt retkitoimintaa - joka on ollut erinomainen tapa toteuttaa kulttuurikasvatusta? - Mitä tarkoitetaan 2035 visioiduilla kulttuurin palvelurakenteen tasoilla - mihin ja miten niiden oletetaan vaikuttavan? - Ja kuinka hyvän huumorin osoitus on, että visiossa 2035 Suomen kansainvälisen erityisosaamisen alue on leppoistelu? Kirjoita kommentti tai vastine »» | |
| Kunniakierroksella 18. Toukokuuta 2010 |
|
| Viikko jatkuu sporttisilla iltamenoilla. Tänään oli vuorossa toinen perinteeksi tullut kuntotapahtuma - kunniakierros. Monena vuonna kunnasta on ollut edustamassa koko remmi - kunnanjohtaja, valtuuston puheenjohtaja ja allekirjoittanut hallituksen pj:n ominaisuudessa. Tänä vuonna sairastapaukset verottivat kaartia ja jouduin pinkomaan molempien miestenkin edestä - mikä kannatti - pääsin 26 kierrosta ja risat. Kirjoita kommentti tai vastine »» | |
| Kuntotalkoot 17. Toukokuuta 2010 |
|
| Pohjois-Nurmijärven Kokoomus järjesti jo kolmatta kertaa kuntotalkoot Rajamäen urheilualueella. Ohjelmassa oli perinteiseen tapaan UKK-testi, rasvaprosentin ja verenpaineen mittausta sekä kuntoiluvinkkejä. Ens vuonna taas - toivottavasti yhtä hyvässä säässä! Kiva seurata, miten kunto vuosien varrella kehittyy. Lämppärit vedettiin Riitta Hämäläisen ammattimaisessa ohjauksessa. Kirjoita kommentti tai vastine »» | |
| Kreikan kriisi, tie federalismiin vai ei? 16. Toukokuuta 2010 |
|
| Kreikka-kriisi on nostanut puheisiin kaihdetun f-sanan - federalismi. Keskustelua EU:n liittovaltiokehityksestä on kyllä käyty pienissä piireissä, mutta muualla aiheesta on ollut helpompi vaieta kuin puhua. Eikä sinänsä ihme. Aihe ei ole lainkaan yksinkertainen ja jo sana liittovaltio herättää epäilyttäviä mielikuvia. Unionissa on kuitenkin vuosien varrella tapahtunut tiettyä liittovaltiomaista kehitystä. EU:n jatkuva laajentuminen, yhteinen valuutta, ylikansallinen lainsäädäntö, vapautuneet työmarkkinat ja kasvanut liikkuvuus ovat jo tosiasioita. Lissabonin sopimuksen voimaantulo veti aikaisemmat perussopimukset yksiin kansiin. Unionista tuli oikeushenkilö ja EU:lle saatiin kaivattu puhelinnumero. On myös syytä muistaa, että EU:n täytyy yhä kasvavissa määrin kyetä vastaamaan muiden suurten talouksien asettamaan haasteeseen. Eikä enää vain perinteisten toimijoiden kuten Yhdysvaltain ja Japanin, vaan myös nousevien talouksien, joista Kiina on tietenkin tärkein mutta myös esimerkiksi Intia ja Brasilia kasvavat ja lisäävät painoarvoaan. Olisiko EU:lla parempi tulevaisuus liittovaltiona kuin valtioiden liittona? Ja millainen liittovaltio Eurooppa olisi? Yksi asia lienee selvää: Yhdysvaltojen kaltaista liittovaltiota EU:sta tuskin tulee koskaan. EU:ssa on tällä hetkellä 27 jäsenvaltiota ja virallisia kieliä yhteensä 23. Pelkästään Ranskan omanarvontunto estää sen, että englannille sallittaisiin edes EU:n omassa organisaatiossa ainoan virallisen työkielen asema. Eurooppalaisia erottavat myös erilaiset kulttuurit ja uskonnot, joiden takia eurooppalaiset eivät koe yhteisestä passista, lipusta ja hymnistä huolimatta suurta yhteenkuuluvaisuuden tunnetta. Oletus on jo sinänsä epärealistinen: liittovaltiomaista yhteenkuuluvaisuuden tunnetta ei voi byrokratian ja symboleiden avulla tapetoida omien kulttuuristen taustojen päälle, vaan se syntyy ajan ja sitä tukevien kokemusten myötä – jos on syntyäkseen. Kolmas tärkeä tekijä liittovaltiokehityksessä on kansalaisten tahto, joka vaaditaan mallin toteutumiseksi. Sitä ei tällä hetkellä laajasti ole. Viimeisimpien tutkimusten mukaan suomalaisista alle 10 prosenttia kokee liittovaltiomallin edistämisen tärkeänä. Olisiko liittovaltiomalli kuitenkin ratkaisu tehokkaampaan päätöksentekoon EU:ssa tai selkeämpään työnjakoon unionin ja sen jäsenvaltioiden kesken? Toisiko liittovaltiomalli turvaa vai lisäisikö se epävarmuutta? Olisiko liittovaltiomalli keino saada jäsenvaltiot tulevaisuudessa paremmin noudattamaan yhteisiä pelisääntöjä? Ollaanko siinä vaiheessa, että pelisäännöt on päivitettävä ja luotava Euroopan Unionista edistyneempi sovellus EU 2.0? Kreikan ongelmat ovat muistuttaneet, että ilman liittovaltiomalliakin yhden jäsenmaan horjuminen voi heiluttaa koko unionin rakenteita. Kriisi on myös herättänyt jälkiviisaat. On jälkikäteen helppo kyseenalaistaa mennyttä ja esittää päteviä perusteluja sille, miten jotkut EU-maat olisi kannattanut pitää vielä kasvamassa ja oppimassa esimerkiksi kunnolliseen taloudenpitoon. Vastaavasti kuitenkin voidaan kysyä, kenellä on oman toimintansa perusteella riittävä uskottavuus esittää tällaisia huomioita. Ranskalla tai Saksalla sen jälkeen, mitä tekivät kasvu- ja vapaussopimukselle? Pelkästään olemassa olevien sääntöjen noudattaminen olisi voinut jopa tyystin estää ajautumisen tällaiseen tilanteeseen. Kasvu- ja vakaussopimus oli olemassa, mutta Ranska ja Saksa päättivät viis veisata siitä, eikä muista jäsenmaista tai komissiosta ollut palauttamaan niitä ojennukseen. Hintaa maksetaan nyt. Herää kysymys, mitä silloin olisi pitänyt tehdä ja kenen. Vaatiiko se federalismia, että maat saadaan noudattamaan tinkimättömästi yhdessä hyväksyttyjä pelisääntöjä? EU:ssa on pelisääntökeskustelun aika. On syytä katsoa peiliin – myös peruutuspeiliin, listata tehdyt laiminlyönnit ja luoda uskottavat ja vaikuttavat kurin ja ohjauksen menetelmät, jotta talousongelmat voitaisiin jatkossa ennaltaehkäistä eikä pellossa eläneitä valtioita tarvitsisi enää muiden tulla pelastamaan. Tässä yhteydessä on hyvä pohtia EU:n tulevaisuutta. Ryhtiliike ei tee EU:sta liittovaltiota eikä merkitse suurtakaan askelta liittovaltion suuntaan, mutta se on välttämätön, jotta voidaan jatkaa edes nykyisen kaltaista, hidasta ja vaivalloista yhteisen Euroopan rakentamista. Kirjoita kommentti tai vastine »» | |
| Nuoret metropoliareenalla 12. Toukokuuta 2010 |
|
| Joko olet tutustunut metropoliareenaan Tällä kertaa metropolikeskustelua käytiin nuorten äänellä. Kirjoita kommentti tai vastine »» | |
| Liiketiloja tarvitaan lisää kehyskuntiin 7. Toukokuuta 2010 |
|
| Kuuma-alueella on toteutettu palveluverkkoselvitys, joka osoittaa, että liiketilaa tarvitaan vuoteen 2025 mennessä 395 000 kerrosneliömetriä. Tämä tarkoittaa, että ostovoima tulee kasvamaan samana aikana noin 880 miljoonalla eurolla nykyisestä noin 1 070 miljoonasta eurosta. Tarvetta tulee olemaan paitsi päivittäistavarakaupalle, myös erityisesti erikoistavarakaupalle. Päivittäistavarakaupan osalta asiakasmäärän alueen ulkopuolelta arvioidaan lisääntyvän. Toisaalta selvitys osoittaa, että Kuuma-alueella on kuntia tai kuntien osia, joissa päivittäistavarakaupan tarjonta ei riitä kattamaan kysyntää. Erikoistavarakaupassa ostovoiman siirtymä on negatiivinen, ja jopa 32 % asioi erikoistavara-asioissa alueen ulkopuolella. Tämä on haaste mutta myös mahdollisuus, johon on tartuttava viivyttelemättä. Kehyskuntiin on luotava edellytyksiä liiketoiminnalle. Kaupallisten palveluiden on tultava lähelle kysyntää ja kuntien ja maakunnan on luotava siihen kaavoituksellaan edellytykset. Hyvä tavoite on, että vuoteen 2025 mennessä kehyskunnat olisivat omavaraisia sekä päivittäistavarakaupan että erikoistavarakaupan osalta. Kirjoita kommentti tai vastine »» | |
| Ollako vai eikö olla? 6. Toukokuuta 2010 |
|
| Jääviyskysymyksestä on ydinvoimaäänestyksen yhteydessä nousemassa suhteettoman suuri asia. On toki hyvä, että asia perataan ennen kuin asiasta äänestetään, mutta rajansa kaikella. Brax on tänään vaatinut, että perustuslakivaliokunnan tulisi arvioida miten jääviyskysymys voitaisiin selvittää. Alkaa haiskahtaa jarrutukselta. Omalta osaltani olen arvioinut tilannetta. Olen Nurmijärven kunnanhallituksen puheenjohtaja. Kunta omistaa sähköyhtiön, joka on Fennovoiman osakaspoolin jäsen. Vaikka kytkös tätä kautta onkin, en ole henkilökohtaisesti saanut, enkä ole saamassa suoraan hyötyä eduskunnan ydinvoimapäätöksestä. Perustuslain 32§:n mukaan Kansanedustaja on esteellinen osallistumaan valmisteluun ja päätöksentekoon asiassa,joka koskee häntä henkilökohtaisesti. Oma tulkintani on, että en ole jäävi äänestämään ydinvoiman puolesta. Kirjoita kommentti tai vastine »» | |
| HSL - mahdollisuus vai uhka? 2. Toukokuuta 2010 |
|
| HS kirjoitti viikonlopun lehdessään (A16) HSL:n taloudellisista ongelmista. Syiksi mainitaan dieselin hinta ja palkkakustannusten kohoaminen. Ratkaisuvaihtoehtoina artikkelissa mainitaan palvelutason karsiminen, lippujen hinnantarkistukset sekä kuntaosuuksien korottamiset. Samaan aikaan toisaalla eli kehyskunnissa on laajalla rintamalla päätetty lähteä mukaan selvitykseen HSL:n laajenemisesta kattamaan pääkaupunkiseudun 14 kuntaa. Taustalla tässä on paitsi HSL-alueella pendelöivien työmatkalaisten haave liikkumisen sujuvoittamisesta ja matkustamisen halpenemisesta, mutta myös HSL:n suunnasta tullut kova paine yhteistyön laajentamiseen. Se, että HSL:n laajeneminen parantaisi meillä palveluita, laskisi matkustuskustannuksia ja toisi sujuvuutta kuulostaa hyvältä - melkeinpä liian hyvältä ollakseen totta. Viikonlopun artikkelinkin valossa selvitystyö HSL:ään liittymisestä on syytä tehdä kriittisellä otteella. Artikkelissa Pekka Sauri toteaa, että HSL:n ongelmat ovat kasvukipuja, joita joukkoliikenteen seudullistaminen aiheuttaa. Onko siis ylipäätään mahdollista, että HSL palvelisi laajempaa määrää seutukuntia paremmin kuin niiden nykyinen joukkoliikenne? Säilyisikö palvelu nykyisellä tai edes riittävällä tasolla? Ajettaisiinko jatkossa vain ne vuorot, joilla kulkee riittävästi väkeä? Mikä tuolloin olisi riittävästi? Ja mitä tapahtuisi kuntien sisäiselle joukkoliikenteelle? Ja mitä tämä lysti lopulta maksaisi? Liikelaitokseen liittyminen tuo automaattisesti kunnille osuuden hallinnollisista kustannuksista. Monessa kunnassa jo HSL:n perushinta ylittäisi tämänhetkiset joukkoliikennekulut. Olisiko liittyminen sen väärti? Takaisiko liittyminen, että matkustajien kustannukset saataisiin kehyskunnissa laskemaan? Mitä matkustajahintojen alhaisena pitäminen maksaisi jäsenkunnille ja kuntien veronmaksajille? Ja paljonko tuon lisäksi maksaisi kunnalle joukkoliikenne kunnan sisällä tai kunnasta niihin suuntiin jotka eivät kuulu HSL-alueeseen? Erilaisissa kuntayhtymissä toimiessamme olemme myös karvaasti oppineet, että on tärkeää päästä mukaan päättämään rahojemme käytöstä: Millaiset ovat palvelumme ja mitkä maksuosuutemme. HSL:n hallinto onkin tärkeä pohdinnan paikka kehyskunnille. Kenen ehdoilla päätetään ja kuka päättää, jos hallinnossa istuvat suurella enemmistöllä suurimpien kaupunkien edustajat? Jääkö meidän edustajillemme vain statistin rooli? Nykyisellään esimerkiksi Nurmijärven kunnassa on käytössä oma Nurmijärvi-lippu, jota kunta tukee ja jonka haltija voi hankkia HSL-matkakortin samaan hintaan kuin pääkaupunkiseudun asukas. Jos pessimistisimmät arviot toteutuisivat eli HSL-jäsenyys ei laskisi hintoja, ei turvaisi edes nykyistä määrää ajettavia vuoroja ja kirsikkana kakun päälle nielisi yhä enemmän veroeuroja, tuskin kukaan uskoo, että yhden ylimääräisen kortin poistuminen lompakosta riittäisi perusteluksi liittymiselle. Kirjoita kommentti tai vastine »» | |
