Tällä palstalla pidän päiväkirjaa, vastaan saamiini kysymyksiin ja julkaisen esittämäni puheet. Kirjoitan aiheista, jotka koskettavat politiikan lisäksi myös yksityiselämääni.
 |
|
| Askel lähemmäs sähköautoilua 26. Heinäkuuta 2010 |
 |
| Olen sähköautofani ja odotan malttamattomasti Suomen talvisään kestävää akkua, jolla kehyskunnissa välttämätön autoliikenne saadaan ympäristöystävälliseen muotoon. Ministeriö on luonnostelemassa energiaverouudistusta, jonka myötä sähköautojen verotus laskisi jopa viidennekseen nykyisestä. Arviot verohelpotuksen vaikutuksista ovat varovaisia, eikä sähköautoilla varmasti vielä lähivuosikymmeninä ajeta rallia Suomen sorateillä - uskon silti, että sähköauto on monissa kehyskunnissa arkipävää ennen kuin niihin on saatu vedettyä raiteet. Kirjoita kommentti tai vastine »» | |
| Metsästysammunnan SM-kisoissa 25. Heinäkuuta 2010 |
|
| Viikonloppuna järjestettiin Ridasjärvellä metsästysammunnan SM-kisat. Ammunnan eri lajit ovat alkaneet kiinnostaa, kun olemme aselakia hallintovaliokunnassa työstäneet. Erityisen kiehtovaa on metsästys - ehkäpä johtuu sen yhteydestä riistaruokiin. Lähdin paikalle kannustamaan tuttuja ja tutustumaan kisalajeihin. Paljon tuli taas hyödyllistä infoa sekä ampumaharrastusta, että ratoja koskien. Kiitos asiantunteville juttukavereille! Pääsin myös kokeilemaan, miltä tuntuu kantaa haulikkoa kisatyyliin olalla. Harrastusmahdollisuudet tuntuvat olevan haasteellisia ympäri Suomen, mutta erityisesti Uudellamaalla tilanne on harrastajien määrään suhteutettuna kohtuuton. Asia pitää saada korjattua. Kisojen tuloksia ja tunnelmia voi käydä katsomassa kisasivuilta Kirjoita kommentti tai vastine »» | |
| Onko tutkija oikeassa? Valuuko valta todella kunnallispoliitikoilta virkamiehille? 20. Heinäkuuta 2010 |
|
| Tämän päivän Yle:n uutisissa politiikan tutkija Anne Luomala Jyväskylän yliopistosta esitti väitteen, että valtuutetut ovat luovuttaneet poliittista valtaansa hallintovirkamiehille. Hän toteaa: "Kunnissa päätetään kansalaisten kannalta tärkeimmistä asioista: päivähoidosta, vanhustenhoidosta, kirjastoista, viemäreistä ja niin edelleen. Tästä huolimatta kuntalaiset ja yhä useammin myös kunnanvaltuutetut katselevat syrjästä, kun virkamiehet käyttävät merkittävää valtaa." Ymmärrän hyvin, mihin Luomala viittaa, mutta oma kokemukseni on toisenlainen. Demokraattinen päätöksenteko on oman kokemukseni mukaan entisestään vahvistunut nyt kun eletään taloudellisesti tiukkoja aikoja. Juuri nuo Luomalan käyttämät esimerkit ovat niitä, joista meillä Nurmijärvellä on käyty ja käydään tulevan syksynkin budjettiväännöissä pitkään ja hartaasti keskustelua luottamushenkilötasolla. Mielestäni osoitus päinvastaisesta on myös, että virkamiesten esitykset eivät meillä ole välttämättä läpihuutojuttuja, vaan luottamushenkilöiden käsittelyn aikana tekemät muutokset ovat arkipäivää. Luomala kritisoi myös, että tehostetaan ja halutaan lisää tuottavuutta, mutta ei mietitä mistä oikein puhutaan. Hän toteaa myös: "Kun kunnan talous on huonossa kunnossa ja asiat ovat suuria ja monimutkaisia, luiskahtaa valta helposti vaaleilla valituilta virkamiehille." Ymmärrän, jos kyse on siitä, että poliitikoilla ei demokraattisessa päätöksenteossa sydän anna periksi, kun pitäisi ajatella tuottavuuden ja tehokkuuden termein ja tehdä esimerkiksi palveluja karsivia tai muita raskaita päätöksiä. Näin voi käydä, kuten Nurmijärvellä kävi pienten koulujen lakkautuksen kaatuessa valtuustossa. Ja silloin päätöksenteossa kuului vahvasti juuri kuntalaisten ääni, ei virkamiesten. On myös toki teoriassa mahdollista, että asioita voidaan yrittää kätkeä suurten lukujen taakse. Yksi suuri numero ei välttämättä kerro, mistä on karsittu tai mitä priorisoitu - mutta en usko että on virkamiehenkään etu jättää avaamatta poliitikoille sitä, mistä päätöksissä on tosiasiassa kyse. Ja perehtymättömyydestä on nykyajan luottamushenkilöitä oman kokemukseni mukaan vaikea saada kiinni. Vain entisajoista kertovissa tarinoissa olen kuullut tilanteista, että joku vasta kokoushuoneen ovella avasi kokouspostinsa. Enkä suoraan sanottuna ole kertaakaan näiden kymmenen vuoden aikana valtuutettuna kokenut, että luottamushenkilö voisi mennä virkamiehen selän taakse turvaan kun on kyse vaikeista päätöksistä. Luomala väittää myös, että: "Asukkaiden kannalta tärkeimmästä asiasta, kunnan talousarviosta, ei juuri keskustella. Budjettiprosessissa valtuuston talousarviokokous on periaatteessa ainoa julkinen ja kaikille avoin kokous." Tämäkään ei mielestäni pidä paikkaansa. Meillä Nurmijärvellä, kuten monessa muussakin kunnassa, keskustelu talousarviosta on alkanut jo ennen kesää - kehyspäätösten yhteydessä. Budjetti kulkee syksyn aikana eri vaiheissa lautakuntien kautta hallitukseen ja sieltä valtuustolle. Kaikkien näiden vaiheiden esityslistat sekä päätökset ovat julkisia ja yleensä keskeisimmistä päätöksistä käydään keskustelua sekä mediassa, että kuntalaisten suorien yhteydenottojen kautta.´ On tärkeää, että demokraattisessa järjestelmässä valta on kansalla ja on hyvä, että asiaa on tutkittu. On kuitenkin vaarallista yleistää, sillä maalaamalla luottamushenkilöistä välinpitämättömän kuvan, saattaa entisestään vähentää ihmisten kiinnostusta oman kuntansa asioihin, mikä puolestaan lisää harvainvaltaa ja vähentää kansanvaltaa. Kirjoita kommentti tai vastine »» | |
| Kesäkuulumisia 19. Heinäkuuta 2010 |
|
| Ohjelmassa on ollut satunnaista lomailua ja virkistäytymistä. Seuraavia voin lämpimästi suositella: - Leffat kesähelteillä. (itse olen nähnyt jo kaksi) Teattereissa on ihana ilmastointi! - Kesäteatterit. Niitä on joka puolella. Ja monesti kappaleet on valittu veitikkamaisemmasta päästä. Ensi perjantaina Taaborille marssivat Pertsa ja Kilu. Kesän must juttu! - Ikkunoiden pesu, nurmikon leikkuu, autotallin siivous ja mökin maalaus. On todella terapeuttista, kun saa jotain konkreettista ja näkyvää aikaiseksi. - Lukeminen. Vadelmavenepakolaisen ja Koljatin lisäksi sain juuri valmiiksi Siilin eleganssin. Seuraava kirja on vielä avaamatta - ehdotuksia otetaan vastaan! Kirjoita kommentti tai vastine »» | |
| Siviilipalvelus ei ole armeijaa hyödyllisempi 13. Heinäkuuta 2010 |
 |
| (julkaistu Verkkouutisissa 13.7.2010) Ylen uutisissa 11. heinäkuuta Lapinjärven siviilipalveluskeskuksen johtaja Mikko Reijonen ja muutama muu haastateltava kertoivat siviilipalveluksen hyödyistä sen suorittajille. Siviilipalvelukseen mennään aiempaa harvemmin pelkästään aatteellisista syistä. Nyt jo enemmistö sivareista kokeilee ensin armeijan harmaita, mutta päätyy lopulta siviilipalvelukseen. Reijonen arvioi, että siviilipalveluksen lyhentäminen on kasvattanut sen suosiota. Hän esitti myös, että sivarista saatavaa työkokemusta pidetään hyödyllisempänä kuin armeijasta saatavaa kokemusta. Usein väitetään, että sivareita väheksytään, mutta se ei ole ollut totta enää vuosiin. Päinvastoin - armeijan käyminen on alkanut näyttäytyä epämuodikkaana ja epämukavana vaihtoehtona. Reijosen puheista saa myös vaikutelman, että siviilipalveluksen markkinointia tehdään armeijan kustannuksella. Varusmiespalveluksen koulutuksellisia ja työelämähyötyjä ei tule unohtaa palvelusmuotoja arvioitaessa. Sivarista voi saada hyödyllistä työkokemusta sosiaali-, media- ja ravintola-alalle, mutta aivan samalla tavalla sotilaspoliisikoulutus auttaa myöhemmin turvallisuusalalle hakeutuvaa tai varusmieskuljettajan koulutus auto- ja kuljetusalalle hakeutuvaa. Varusmiespalveluksessa hankittu kokemus on kovaa valuuttaa myös esimerkiksi kokin tai lentäjän koulutuksessa. Armeijan johtajakoulutuksesta voi saada joissakin yliopistoissa suoraa hyvitystä opintopisteinä. Esimerkkejä on lisää vaikka millä mitalla. Ei siis voida suoraan väittää, että sivarista olisi jotenkin automaattisesti enemmän hyötyä työelämässä kuin armeijasta. Armeijassa opitaan ensiaputaitoja, erätaitoja, erilaisia teknisiä taitoja ja kohennetaan kuntoa. Puolustusvoimain merkitys tulee vain kasvamaan, kun ohjataan kunnoltaan rapistuvia ikäluokkia kohti liikunnallisempaa elämäntapaa. Moni saattaa yllättyä positiivisesti siitä, kuinka hyvää jälkeä jo puolen vuoden säännöllinen ja alussa toki varsin rankka kuntoilu tuottaa. Vaikka siviilipalvelus ja varusmiespalvelus ovatkin muodollisesti tasavertaisia vaihtoehtoja, siviilipalveluksen hyödyt ja tavoitteet eivät ole vertailukelpoisia varusmiespalveluksen hyötyjen ja tavoitteiden kanssa. Sen lisäksi, että armeija todella tuottaa varusmiespalveluksen suorittaneille hyötyjä siinä missä siviilipalvelus sivarin käyneille, se toteuttaa ainutlaatuisen tärkeää yhteiskunnallista tehtävää eli takaa maan turvallisuuden ulkopuolisia uhkia vastaan. Suomen puolustus perustuu asevelvollisuuden tuottamaan, läntisen Euroopan mittakaavassa varsin suureen reserviläisarmeijaan. Siitäkin huolimatta, että sodan ajan reserviä pienennetään varustelutason ja tekniikan edistyessä. Asevelvollisuus tuottaa Suomelle armeijan, jonka sotilaat ovat motivoituneita, kykeneviä ja taidoiltaan kelpoisia toimimaan sodan ajan tehtävissä. Sotilaallinen maanpuolustus ei voi perustua muuhun kuin armeijaan. Siviilipalvelus on osa asevelvollisuusjärjestelmää, eikä tämä näkökulma saa unohtua sen kehittämisen yhteydessä. Kuluvan vuoden tammikuussa tasavallan presidentti esitti ajatuksen siviilipalveluksen ja varusmiespalveluksen lähentämisestä yhteisillä koulutusjaksoilla. Ehdotus herätti aluksi kohtalaista huomiota, mutta jäi sitten syrjään ainakin julkisesta keskustelusta. Viime aikoina siihen ei ole juuri palattu. Tämä on sääli siinä mielessä, että ainakin itse olisin erittäin kiinnostunut kuulemaan, mitä nuo yhteiset osiot voisivat konkreettisesti olla. Kirjoita kommentti tai vastine »» | |
| Kehä vitosesta voi pian puhua virallisesti 12. Heinäkuuta 2010 |
|
| Kehä V -neuvottelukunta on esittänyt kaikille valtatie 25:n ja kantatie 55:n varren kunnille (Hangolle, Raaseporille, Inkoolle, Lohjalle, Vihdille, Nurmijärvelle, Hyvinkäälle, Mäntsälälle, Askolalle ja Porvoolle), että tiestä tulee Kehä V välillä Hanko-Porvoo. Mäntsälä on näyttänyt muille mallia ja tehnyt kesän viimeisessä kunnanhallituksen kokouksessa päätöksen nimenmuutoksesta. Nimenmuutoksella luodaan yhtenäinen mielikuva Helsingin metropolialueen kehäväylästä ja kansalaisten turvallisuus paranee hätätilanteissa, koska sijainnin määrittely ja ilmoittaminen on nykyistä yksinkertaisempaa. Kehä V -hanke on poikinut monia hyviä ideoita elinkeinoelämän, matkailun, kulttuurin ja asumisen tiimoilta. Erilaisissa kuntayhteistyöviritelmissä mukana olleena ja niiden erilaisten haasteiden kanssa taistellessa on tullut todettua, että yhteistyö on luontevinta ja helpointa silloin, kun on joku yhdistävä tekijä. Kehä V:lle povataan kovaa nousua lähivuosina. Hyvältä näyttää! Kirjoita kommentti tai vastine »» | |
| Ääni jota tulee ikävä? 11. Heinäkuuta 2010 |
|
| Maailman suurimmaksi mainostettu urheilutapahtuma on edennyt finaaliin ja kuten muutkin 700 miljoonaa, istun nokka kiinni ruudussa. Mittakaavoista kertoo jotain mm. stadionien koko. Finaalit pelataan Soccer cityssä, johon mahtuu 94700 katsojaa. Yli kahdenkertaisesti Nurmijärven väkimäärä. Vertailun vuoksi, Hartwall-areena vetää maksimissaan 15000. Tämän mittakaavan kisoilla on väistämättä maailmanlaajuisia vaikutuksia. Hyöty on toki yritetty ulosmitata kaikin keinoin. Taaperoillekin on pitänyt kaivaa sopivan joukkueen vaippoja paketista h-hetkiin. Veikkaan silti, että yksi asia kisoista on levinnyt muita tehokkaammin ympäri maailmaa. Vuvuzela. Saas nähdä, koska Rajamäen R-kiskalta saa ostaa oman. Täytyy silti myöntää, että oma kisanautintoni meinasi tyssätä heti alkuunsa tuon torven ja liian voimakkaan taustahälyn takia. Mutta kaikkeen tottuu. En silti ole tainnut päästä ihan Ylen selostaja Niki Juuselan tasolle, joka alkujuonnossaan totesi, että vuvuzelan ääntä tulee vielä ikävä. Kirjoita kommentti tai vastine »» | |
| Big Jump 10. Heinäkuuta 2010 |
|
| 11.7. hypätään taas puhtaiden vesien puolesta. Asia on tärkeä. Myös Nurmijärvellä - Suomen suurimmassa lähteessä, Sääksi-järvessä on jälleen kerran havaittu järvisyyhyä. Luonnonsuojeluliiton mukaan Suomen rannikkovesistä neljä viidesosaa, puolet joista ja neljännes järvistä on vedenlaadultaan huonossa kunnossa. Lue lisää tapahtumasta Luonnonsuojeluliiton sivuilta Kirjoita kommentti tai vastine »» | |
| Politiikan ja poliitikon julkisuudesta 7. Heinäkuuta 2010 |
|
| (julkaistu Verkkouutisissa 29.6.2010) Julkisen työn julkisesti tekeminen ja julkisen kontrollin alla oleminen kuuluvat politiikkaan, mutta ovat myös poliitikon työn vaativimpia osa-alueita. Poliitikko toimii kansalaisten luottamuksen varassa, ja poliitikolta odotetaan monella tavalla enemmän kuin niiltä, joiden työt eivät ole julkisia. Poliitikoilla on myös kapeampi yksityisyyden suoja kuin useimmilla muilla. Esimerkiksi kunnianloukkauksesta ei voida tuomita, jos arvostelu on kohdistunut päättäjän toimintaan hänen julkisessa luottamustehtävässään. Näin tietysti kuuluu ollakin. Julkinen kontrolli vallankäyttäjiin kuuluu demokratiaan. Media on perinteisesti keskeisessä roolissa julkisen kontrollin ja demokratian toteutumisessa. Yksinkertaistaen voi ajatella, että jos poliitikko ei näy tiedotusvälineissä, häntä, eikä hänen tekemäänsä työtä oikeastaan ole olemassa. Politiikan pitää siis olla julkista, mutta pitääkö poliitikon olla julkkis? Tosiasiahan on, että poliitikon työ ja sen sisältö harvoin ovat kovin mediaseksikkäitä. Onko poliitikon siis tyrkytettävä itseään julkisuuteen vaatekomeroa, kesämökkiä tai vaikkapa jälkikasvua esittelemällä. Voihan olla, että jos hyvin käy, jutun yhteydessä saattaa päästä sanomaan lauseen tai kaksi myös omista poliittisista tavoitteistaan. Kova pyrkimys julkisuuteen voi viedä ojasta allikkoon. Kun poliitikko kerran avaa elämänsä jonkin osa-alueen julkisuudelle, ilmapallo on siltä osin karannut taivaalle eikä sitä saa enää takaisin. Ja palstamillimetreillä on toki arvoa myös muille kuin poliitikoille. Mihin kaikkeen poliitikon siis pitää suostua? Voiko poliitikko vaikuttaa siihen missä kulkevat yksityisyyden rajat? Tuoreessa korkeimman oikeuden ratkaisussa (KKO 2010:39) vedettiin rajoja sananvapauden ja poliitikon yksityiselämän väliselle alueelle. Oikeudenkäynnissä kiisteltiin ”Pääministerin morsian” -kirjasta, ja osapuolina olivat pääministeri Matti Vanhanen sekä Susan Ruusunen (aik. Kuronen) kustantajineen. Korkeimman oikeuden ratkaisun mukaan myös johtavassa asemassa olevilla poliitikoilla on tietty yksityiselämän ydinalue, jolta ei ole hyväksyttävää levittää tietoa yleisesti saataville. Vaikka pääministerin tekemiset ovat monella tavalla yhteiskunnallisesti merkittäviä, hänen makuuhuone-elämäänsä ei saa levitellä julkisuuteen. Aivan viime vuosina Internetin sosiaaliset mediat ovat nousseet haastamaan perinteisempää ”yksisuuntaista” mediaa. Sosiaalisten medioiden mestareita esimerkiksi Kokoomuksessa ovat ulkoministeri Stubb, opetusministeri Virkkunen, ja kansanedustajista aivan erityisesti Timo Heinonen. Alex oikeastaan loi suomalaisen politiikan keskustelevan blogikulttuurin vuoden 2004 eurovaalikampanjansa yhteydessä. Aktiivisimmat ja seuratuimmat poliitikot ovat onnistuneet haastamaan tiedotusvälineet niiden ydinosaamisalueella eli informaation välittämisessä. Toki myös tiedotusvälineitä on muokattu sosiaalisiksi ja verkkomediat antavat nykyisin mahdollisuuden suoraan vuorovaikutukseen ja kommentointiin. Vielä on vaikea arvioida, onko muutos vaikuttanut uutisoinnin sisältöön, mutta viitteitä siihen suuntaan on, että tiiviimpi uutisformaatti on nostanut asiat paremmin esiin. Lööppikulttuurilta, pintapopulismilta tai Kiss and Tell -toiminnalta ei internetissä tai sosiaalisissa medioissa suinkaan vältytä. Tällä hetkellä kuitenkin vaikuttaa siltä, että sosiaalisen median keinot ovat avanneet myös poliitikoille uudenlaisia mahdollisuuksia lähestyä asioita asioina - eikä välttämättä vaatekaapin kautta. Kirjoita kommentti tai vastine »» | |
| Liikenneinvestointeja ei saa alueellistaa Uudeltamaalta 6. Heinäkuuta 2010 |
|
| (julkaistu Helsingin Sanomien mielipidesivulla 6.7.) HS (4.7.2010) uutisoi, että valtio aikoo käyttää seuraavan hallituskauden aikana läntisen ja itäisen Uudenmaan liikennehankkeisiin nykyistä huomattavasti vähemmän rahaa. Vuoden 2011 alusta yhdistyvä Uusimaa on Suomen kasvun ja kehityksen veturi, jonka liikennejärjestelmän ja logistiikan toimivuus heijastuvat koko maan elinkeinoelämän kilpailukykyyn ja hyvinvointiin. Myös alueen julkisen liikenteen kehittyminen edellyttää ripeitä panostuksia liikenneverkostoon, kevyen liikenteen väyliin ja liityntäpysäköintiin. Liikennehankkeiden rahanjaossa tulisi huomioida nykyistä paremmin niiden vaikutukset tuottavuuden nousuun. Ministeri Vehviläinen totesi uutisartikkelissa, että päätökset tehdään pääosin hyötykustannussuhteen perusteella. Pääosin ei riitä. Kasvualueille on annettava kasvun edellytykset. Liikenneinvestointeja ei saa alueellistaa Uudeltamaalta muualle Suomeen. Uudenmaan maakuntakaavassa varaudutaan 430 000 asukkaan kasvuun ja valtio on myös osaltaan lisännyt Uudenmaan kasvupaineita kuntien kanssa solmitulla asuntopoliittisella aiesopimuksella. Asuntotuotanto kytkeytyy tiiviisti liikenneinvestointeihin ja koska Uudenmaan tiepiirille ei ole kohdennettu riittävästi rahaa, siirtyvät paineet ja vastuu liikenneinfran rakentamisesta yhä enemmän kunnille. Tällöin teitä rakennetaan käytännössä peruspalveluiden kustannuksella. Näin ei saa tapahtua. Tulevalla hallituskaudella on pidettävä huolta siitä, että Suomen kasvun ydinalueella, Uudellamaalla, liikenneverkko on toimiva ja teiden välityskyvystä ja turvallisuudesta huolehditaan. Kirjoita kommentti tai vastine »» | |
| Itsepoiminta on alkanut! 5. Heinäkuuta 2010 |
|
| Elen sinersi, tänään punertaa... Nurmijärven mansikkatiloilla on itsepoiminta käynnissä. Tulkaahan retkelle! Kirjoita kommentti tai vastine »» | |
| Vihreän lomassa sinertää! 4. Heinäkuuta 2010 |
|
| Todistettavasti sinistä on jo näkyvissä. Pakkanen on tyhjennetty, piirakkanälkää kasvatettu ja poimurikin jo kaivettu valmiiksi esiin. "Miu mau mukkaa mustikat maistuu mainioilta..." Kirjoita kommentti tai vastine »» | |
| Kesä kielellä 3. Heinäkuuta 2010 |
|
| Viikonloppuvapaan kunniaksi linnottauduin keittiöön kesän antimien uusien perunoiden, kalojen, kasvisten, yrttien ja tuorejuustojen kanssa. Ihanaa terapiaa! Ja suurkiitos porukalle, että tulitte auttamaan syömisessä! Kesän eka mansikkakakku vääntyi helteen innottamana ilman uunia. Kirjoita kommentti tai vastine »» | |
| Selman juonet 2. Heinäkuuta 2010 |
|
| Kesällä on tartuttava hetkeen. Nyt on aika ottaa selvää Selman juonista. Panu Aaltion musiikki ja Maiju Jalkasen kujeilu ovat jotain sellaista, joita ei kannata missata! Samalla kannattaa vilkuilla ympärilleen. Taaborilla on nimittäin nähtävillä trendikästä ITE-taidetta. Kirjoita kommentti tai vastine »» | |
| Asunto-osakeyhtiöihin selkeyttä ja suunnitelmallisuutta 1. Heinäkuuta 2010 |
|
| (julkaistu Nurmijärven Uutisissa 4.7.2010) Uudistettu asunto-osakeyhtiölaki astuu voimaan heinäkuun alussa. Suomessa on jo 1,8 miljoonaa kansalaista, jotka asuvat asunto-osakeyhtiöissä ja tarve uudistukselle onkin lähtenyt siitä, että laki tehdään helpommin ymmärrettäväksi erityisesti yhtiöiden osakkeenomistajien ja maallikkojohdon kannalta. Uudessa laissa määritellään nykyistä selvemmin yhteisen päätöksenteon ja osakkeenomistajien itsemääräämisoikeuden sekä yhtiön ja osakkeenomistajien vastuun rajat. Tarkoitus on siten parantaa hallituksen jäsenten asemaa ja selkeyttää taloyhtiöiden toimintaa. Yksi suurimmista uudistuksista on, että yhtiökokouksissa on vastedes käsiteltävä vuosittain seuraavien viiden vuoden aikana odotettavissa olevat kunnossapitotyöt sekä jo suoritetut kunnossapito- ja muutostyöt. Tämä tulee lisäämään yhtiön kunnossapidon suunnitelmallisuutta ja läpinäkyvyyttä. Uusien rakennusten osalta riittää toteamus kunnossapidon suunnitelmallisuudesta ja rakennuksen osien teknistä käyttöikää on vielä jäljellä. On hyvä huomioida, että vaikka tulevat kunnossapitotarpeet on vuosittain käytävä läpi, eivät suunnitelmat silti ole sitovia tai velvoittava, ja suunnitelman lisäksi voidaan tehdä kaikki tarvittavat pakolliset korjaustyöt. Myös osakkaiden tulee jatkossa ilmoittaa mahdollisista remonteistaan kirjallisesti taloyhtiölle. Taloyhtiöillä puolestaan on velvollisuus pitää huoneistokohtaista rekisteriä muutostöistä. Pienremontteja, kuten tapetointeja tai maalaustöitä osakas saa tehdä vapaasti entiseen tapaan. Ilmoitusvelvollisuus koskee remontteja, jotka vaikuttavat yhtiön vastuulla oleviin rakennuksen osiin. Tällaisia ilmoitettavia remontteja ovat esimerkiksi kylpyhuoneremontit. Muutostöitä ei kuitenkaan tule aloittaa, ennen kuin taloyhtiö on antanut siihen luvan. Odotettu muutos uuden lain myötä on, että taloyhtiöön jälkikäteen rakennettavan hissin kustannukset jaetaan siten, että alempien kerrosten asukkaat maksavat hissistä vähemmän kuin ylempien kerrosten. Hissi vaikuttaa ylemmissä kerroksissa olevien asuntojen hintaa alempien kerrosten asuntoja enemmän, ja ylempien kerrosten asukkaat hyötyvät siitä enemmän. Myös tilintarkastukseen on tulossa muutoksia. Pienemmissä taloyhtiöissä on saattanut toimia ns. maallikkotilintarkastaja. Taloyhtiöllä on kuitenkin aina velvollisuus valita ammattitilintarkastaja, jos taloyhtiössä on vähintään 30 huoneistoa tai jos osakkeenomistajat, joilla on vähintään 1/10 kaikista osakkeista tai 1/3 kokouksessa edustetuista osakkeista niin vaativat. Alle 30 huoneiston taloyhtiö voi yhtiökokouksessaan valita maallikkotilintarkastajan, eli toiminnantarkastajan, tai luopua kokonaan tilin- ja toiminnantarkastuksesta yhtiöjärjestysmääräyksen muutoksella. Lisäksi uusi laki tuo liudan pienempiä muutoksia, joista seuraavassa muutamia esimerkkejä. WC-laite kuuluu jatkossa yhtiön kunnossapitokustannuksiin. Yhtiökokouskutsuksi ei enää riitä lappu ilmoitustaululla, vaan kutsu on toimitettava kirjallisesti jokaiselle osakkeenomistajalle. Kutsu voidaan kuitenkin toimittaa paitsi perinteisenä postina, myös sähköisesti. Yhtiövastikkeen käyttöön on myös tulossa muutos. Sitä voidaan jatkossa käyttää myös tavanomaisen tason ylittäviin uudistuksiin, kuten vaikkapa taloyhtiön laajakaistan hankkimiseen. Myös vuokralaisen oikeuksia on laajennettu, ja vuokralainen voi osallistua yhtiökokouksessa keskusteluun asioista, jotka koskevat vuokralaisen huoneiston tai yhteisten tilojen käytön kannalta olennaista remonttia. Uusi laki on siis monin osin parannus aikaisempaan. Se selkeyttää asuntoyhtiön toimintaa ja lisää kunnostus- ja remontointitöiden osalta suunnitelmallisuutta. Lisätietoa lain muutoksista löytyy mm. oikeusministeriön sivulta www.om.fi. Kirjoita kommentti tai vastine »» | |
